Hiihtämään Lapin hangille – retki on peruttu

Ladun Majan peruskorjaus on meneillään. Projekti kulkee nimellä Ladun Maja 2080. Edellisestä isosta remontista on 55 vuotta. Jospa uudistettu Maja palvelisi saman verran! Majan peruskorjauksen toteuttaa rakennusliike Rakennussällit Oy. Toki Ladun vapaaehtoiset aktiivit ovat antaneet ja antavat huomattavan työpanoksen tähän projektiin. Leader JyväsRiihi on myöntänyt hankkeelle EU:n maaseuturahoitusta. Hankerahoittajan kanssa yhteistyö on sujunut hienosti.

Elokuussa 2024 Jyväskylän Ladun vapaaehtoiset tyhjensivät Majan kaikista kalusteista ja tavarasta, purkivat takan ja savupiipun sekä lattiat. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy jo uuden lattian tekoa.

Majan peruskorjauksen tarve on ollut yhdistyksen hallituksen suunnitelmissa jo useamman vuoden ajan. Maja-alueelle joku vuosi sitten myös Leader JyväsRiihen hankerahoituksen avulla rakennettu huoltorakennus siirsi Majan peruskorjauksen aloitusta. Majan käyttäjien kannalta ehkä näkyvimpänä on takan siirto keskeltä tupaa rakennuksen nurkkaan. Siirto tuo lisää tilaa ja mahdollistaa erilaisten tilaisuuksien järjestämisen siten, että esityksiä voi seurata joka kohdasta huonetta. Maja remontoidaan lattiasta kattoon. Vinoja kohtia on oikaistu, lattia on tehty uudelleen ja siihen on asennettu lattialämmitys. Sähkösuunnitelman mukaisesti uudistetaan Majan valaistus ja sähköjohdotus. Kaikista suurin uudistus tehdään Majan keittiöön. Se oli auttamattoman vanhanaikainen ja epäergonominen. Keittiön modernisointi auttaa erityisen paljon hiihtokaudella majakahvion keittiössä työskenteleviä vapaaehtoisia.

Ulkoapäin huomaa, että Majan ikkunoiden ja ovien sijainteja on hiukan muutettu. Ikkunat on samalla vaihdettu uusiin energiaa säästäviin. Majan edessä oleva terassi laajenee ja ja mahdollistaa kevätauringossa kaakaon ja munkin nauttimisen myös ulkona. Vesikatto on uusi, se on samanlainen kuin uuden huoltorakennuksen katto.

Saneerauksen suunnittelu ja hankerahoituksen hakeminen ovat vaatineet Jyväskylän Ladun avainhenkilöiltä erittäin suuret ponnistelut. Yhteistyö JyväsRiihen ja Ely:n ammattilaisten kanssa on sujunut hyvin. Projektissa on ollut mukana ammattilaisia eri kokonaisuuksien suunnittelussa, projektin johtamisessa sekä tietenkin varsinaisessa työssä Majalla.

Syyskokouksen aluksi klo 14 hallituksen varapuheenjohtaja Aimo Kirjavainen kertoo Ladun Majan remontin etenemisestä. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Lämpimästi tervetuloa kokoukseen!

SYYSKOKOUS 2024

Aika: sunnuntai 10.11.2024 klo 15:00  

Paikka: Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4 

1. Avataan kokous 

2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja vähintään kaksi (2) ääntenlaskijaa 

3. Todetaan kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

4. Hyväksytään esityslista 

5. Käsitellään ja vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2025 toimintasuunnitelmaksi  

6. Päätetään vuoden 2025 jäsenmaksut 

Hallituksen esitys on, että henkilöjäsenmaksua korotetaan yhdellä eurolla vuodelle 2025 ja muiden jäsenluokkien jäsenmaksut pysyvät ennallaan. 

7. Päätetään vuonna 2025 maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten perusteet 

Hallituksen esitys on, että toiminnantarkastajille maksetaan laskun mukaan, hallituksen jäsenet saavat käydä palkkioillallisella ja kulukorvaukset maksetaan Suomen Ladun ohjeiden mukaan. 

8. Käsitellään ja vahvistetaan vuoden 2025 talousarvio 

9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavaksi toimikaudeksi 

10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi 

Hallituksen puheenjohtaja Marjut Hilska ei ole erovuorossa. 

11. Valitaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet 

Hallituksen erovuoroiset jäsenet ovat Sanna Penttinen, Ossi Väistö ja Paavo Seppänen. Varajäsenistä erovuorossa on Raimo Koivistoinen. Lisäksi Raili Bäck-Kiianmaa ja Heikki Parviainen luopuvat hallituspaikastaan varajäseninä. 

12. Valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat 

Hallituksen esitys on, että toiminnantarkastajiksi valitaan Veli-Matti Paananen ja Sirpa Tarvainen. 

13. Päätetään, miten yhdistyksen kokouskutsut ja muut tiedonannot sääntöjen 11§ mukaan julkaistaan 

14. Käsitellään muut, ei päätöstä vaativat asiat  

15. Päätetään kokous 

Tervetuloa mukaan koko perheen hämärähommiin täydenkuun aikaan. Kokoonnumme sunnuntaina 17.11. klo 16 Ladun Majan pysäköintipaikalla (Ronsuntaipaleentie 279). Ota mukaan tasku- tai otsalamppu, säänmukainen vaatetus ja jalkineet, sekä evästä ja juotavaa oman makusi mukaan.

Pienet lapset vanhempineen kiertävät illan jo hämärtyessä Tossu- ja tassupolun, tai esteettömän Pikkukakkosen omaan tahtiinsa. Tämän jälkeen leirinuotio kutsuu Kolmisoppisen laavulle viettämään iltaa ja etsimään aarteita lampun valossa, tutkimaan ja oppimaan yöeläinten elämää sekä leikkimään muita pimeän ajan leikkejä.

Varttuneempi väki lähtee katsomaan, löytyykö täysikuu mäen päältä lähellä Kolmisoppisen laavua. Mäeltä voi palata takaisin laavulle makkaran paistoon. Tosi seikkailijat jatkavat mäeltä patikoiden otsalamppujen valossa kohti Härköjärveä ja palaavat n. 4 km:n ympyräreitin kuljettuaan Kolmisoppisen laavulle. Seikkailijoiden reitti kulkee pitkin pieniä metsäautoteitä sekä polkuja pitkin. Reitillä on muutama märkä kohta, joten jalkaan soveltuvat jalkineet.

Illan aikana on mahdollista myös tutustua polkujuoksuun lampun valossa. Lähtö parkkipaikalta klo 16. Oma lamppu mukaan. Lenkin pituus on n. 5 km ja etenemme rauhassa. Polkujuoksuohjaajia on tulossa useampia, joten voidaan tehdä pienempiä pyrähdyksiä toiveiden mukaan. Voi olla, että lamppujakin halutaan testailla.

Koko perheen hämärähommat sunnuntaina 17.11. klo 16 Ladun Majan maastossa. Tapahtuma sopii kaikille sekä kaiken kuntoisille ja jokainen voi valita itselleen sopivan iltaretken. Jyväskylän Ladun eri lajien ohjaajat ovat mukana jokaisessa ryhmässä.

Loppusyksystä kävellään eri puolilla kaupunkia kevyen liikenteen väylillä, kävelysauvojen kanssa tai ilman. Tarkoituksena on ulkoilla hyvässä seurassa ja samalla tutustua eri kaupungin osiin. ensimmäinen kokoontuminen on 21.10. ja maanantaisin joulukuulle saakka. Kokoontumispaikka ilmoitetaan aina edellisellä viikolla Ladun tapahtumakalenterissa. Jos tarvitse kyytiä kokoontumispaikalle, ota rohkeasti yhteyttä.

mauri.pitkanen@jyvaskylanlatu.fi

Ensimmäinen kokoontuminen on 21.10. Viherlandian pysäköintialue, hiekkakenttä voimalaitoksen puolella. Seuraavat ilmoitetaan Jyväskylän Ladun tapahtumakalenterissa.

Teksti: Anneli Mörä-Leino

Jyväskylän Latu järjesti 20 kertaa Naisten Askel -tapahtuman yhdessä Jyväskylän Naisvoimistelijoiden kanssa. Tapahtuman idea tuli Helsingissä vuodesta 1984 lähtien järjestetystä Naisten Kympistä. Hotelli Ale­xandran johtaja oli innostunut tapahtumasta ja ehdotti vastaavaa Jyväskylään ottamalla yhteyttä Jyväs­kylän Ladun tuolloiseen puheenjohtajaan Timo Valtoseen. Jyväskylän Ladun johtokunta pohti, että Jyväsky­län Naisvoimistelijat olisivat sopiva yhteistyökumppani tapahtuman järjestäjäksi ja he ottivat yhteyttä JNV:n puheenjohtajaan Tuula Elorantaan. Hotelli Alexandra jäi tapahtuman pääsponsoriksi ja tapahtuman nimeksi tuli Alexandran askel. Neljäntenä vuotena mukaan haluttiin muitakin isoja sponsoreita, joten nimi muutet­tiin Naisten Askeleeksi.

Ensimmäisenä vuonna tapahtuma järjestettiin elokuussa ja muutamina seuraavina vuosina helalauantaina, johon helatorstai oli siirretty Suomessa vuosina 1973-1991.  Vuodesta 1992 lähtien tapahtuma järjestettiin helatorstaina. Näin voitiin hankkia Naisten Askel helatorstaina –banderolli, joka asennettiin useina vuosina Kauppakadulle.

Kolmena ensimmäisenä vuotena tapahtuma järjestettiin Viitaniemen nurmella. Osallistujamäärän kasva­essa siirryttiin Kampuksen kentälle, jossa oli paremmat puitteet järjestelyille. – Yliopiston rakennuksista löy­tyivät wc:t, AaltoAlvari varattiin suihkutilaksi ja oheisohjelmaan saatiin sähköä muutenkin kuin aggregaatin avulla.

Naisten Askel pyrittiin järjestämään laadukkaana ja ekologisena tapahtumana, joten tapahtuman materiaa­lit pidettiin korkeatasoisina, Jyväskylän Liikenteen kanssa sovittiin ilmaisesti kulkemisesta tapahtumapäivän busseissa ja jätteiden lajittelu pyrittiin hoitamaan mallikkaasti, sillä tapahtuma haluttiin pitää ympäristöys­tävällisena..

Tapahtumassa oli mukana satoja talkoolaisia sekä Jyväskylän Ladusta että Jyväskylän Naisvoimistelijoista. Tapahtumalle valittiin vuosittain koko vuoden töitä tekevä johtoryhmä, jonka vetovastuu vaihtui vuosittain Jyväskylän Ladun ja Jyväskylän Naisvoimistelijoilla. Tehtävien pääjako oli niin, että

• Jyväskylän Latu vastasi reittisuunnittelusta, reittiopastuksesta ja ruokajärjestelyistä
• Jyväskylän Naisvoimistelijat vastasivat markkinoinnista, paitojen tilauksesta ja lajittelusta, osallistu­jalahjojen (tuotekassien) pussituksesta

Tapahtuman osallistujamäärän kasvaessa yli 2000, tapahtumalle palkattiin useaksi kuukaudeksi työntekijä, jonka vastuulla oli mm pop-up -toimiston tehtävät. – Toimisto, josta osallistujat hakivat etukäteen paitansa sekä tuotekassinsa, toimi vuosittain eri paikoissa Jyväskeskuksessa, entisellä linja-autoasemalla, entisessä SYP:n kul­massa, Tyynelän kulmassa ja Väinönkeskuksessa.

Naisten Askeleessa on ollut kaksi reittiä (6 km / 10km) lukuun ottamatta vuotta 1990, jolloin lyhyt reitti jä­tettiin pois. Se palautettiin kuitenkin takaisin mm siksi, että tapahtumassa oli myös lastenvaunuja työntäviä osallistujia.l

Viimeinen Naisten Askel järjestettiin 25.5.2006, jolloin osallistujamäärä oli tippunut 2803:een.  Parhaimpina vuosina useat yritykset ja yhteisöt (kuten Keskimaa, keskussairaala ja pankit) toivat tapahtumaan kymmeniä osallistujia, jotka tulivat paikan päälle kauempaakin yhteisellä bussilla. Osallistujamäärää kasvattivat ns kim­pat, jolloin yrityksen tai yhteisön ns kimppalady keräsi osallistujien nimet listaan ja toimitti nimet tapahtu­matoimistoon. Kimppaladyt olivat tärkeä markkinoinnin kohderyhmä, jolle tarjottiin mm. kimppalady-ilta, jollainen järjestettiin mm sponsorina toimineella Autotalo Laakkosella hyvästä ruoasta nauttien.

Naisten Askel toi vuosien aikana paljon taloudellista hyvää molemmille seuroille.  Jyväskylän Latu hankki ensimmäiset Lapin lomaosakeviikkonsa Naisten Askel  – tuloilla. Tapahtuman järjestäminen vei kuitenkin resursseja ja tapahtuma olisi vaatinut jotain uudista­mista, jotta sen osallistujamäärä olisi saatu taas uuteen nousuun. Molempien seurojen oli vaikea saada ta­pahtuman johtoryhmään koko vuodeksi sitoutuvia henki­löitä ja koska tapahtuma ei ollut kummankaan seuran ydin­toimintaa ja tapahtuman tuotto oli jäänyt sen viimeisinä vuosina hyvin pieneksi (mm siksi, että tapahtuman markkinointi jouduttiin ostamaan ulkopuoli­selta taholta), tapahtuma päätettiin lopettaa.

Naisten Askeleen vuoisina ei eletty some-aikakautta eikä tapahtuma ole muutenkaan päässyt netin ihmeel­liseen maailmaan. – Kaikillehan on tuttua googlettaminen, jolla löytyy paljon tietoa vaikka kuinka pienestä asiasta asi­asta. Naisten Askeleesta löytyy yllättävän vähän tietoa.

Jottei Naisten Askel aivan katoa muistista (ja nettimaailmasta), ehdotin Ladun johtokunnalle, että järjestet­täisiin tapahtuman talkoolaisille muisteluilta 13.8.2024. Muisteluilta toteutui ja siitä tuli kaikkia mukana ol­leita ilahduttanut tapahtuma. Oli mukavaa, että muisteluun tuli osallistujia tapahtuman jokaisesta vai­heesta ja sen eri työtehtävistä.

Muisteluillassa olivat mukana ensimmäisen tapahtumavuoden järjestäjistä 

• Erkki Kaihlanen (Jyväskylän Latu), joka mm siirsi kaikkien osallistujien nimet paperilapuilta tiedostoi­hin ja joka oli mukana myös reittisuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä. Eki myös teki vuoden 2006 osallistujalahjan – sähkölangoista tehdyt reilut 1000 avaimenperää
• Tuula Eloranta (Jyväskylän Naisvoimistelijat), joka oli JNV:n puheenjohtajana tapahtumaa aloitetta­essa. Hän oli tapahtuman johtoryhmässä neuvottelemassa yhdessä Jyväskylän Ladun Timo Valtosen kanssa tapahtumasta hotelli Alexandran johdon kanssa sekä toteuttamassa tapahtumaa ensimmäi­sinä vuosina. Tuula toimi puheenjohtajakautensa jälkeen JNV:n kiltaemäntänä ja hänen kauttaan tapahtumaan saatiin iso naisryhmä, joka lajitteli ja taitteli paidat, huolehti osallistujalahjojen pussi­tuksesta sekä vastasi tapahtuma-aikana kilpailijoiden tavarasäilytyksestä
• Tarja Rasimus-Järvinen (JNV), joka toimi useita vuosia tapahtuman johto­ryhmässä ja vastasi lähes joka vuosi tapahtuman juontamisesta ja oheisohjelmasta kuten alkujum­pasta. JNV:n puheenjohta­jana Tarja toimi vuosina 1996-2006, joten hän oli mukana Naisten Askeleen järjestelyissä tapahtu­man koko elinkaaren
• Aki Järvinen (Jyväskylän Naisvoimistelijat), joka oli mukana tapahtuman oheisohjelmissa mm esiin­tymällä bändinsä kanssa

1990-luvulla tapahtuman järjestämiseen liittyivät mukaan

• Laura Härkönen (o.s. Luopajärvi) (JNV), joka oli mukana sekä tapahtuman rivitalkoolaisena että joh­toryhmässä vuodesta 1990 lähtien lähes tapahtuman loppuun asti. Hän on toiminut tapahtumassa ruoan jakajana, juontajana sekä markkinoijana. 
• Eeva Virkkula (JNV), joka vastasi tapahtuman markkinoinnista (organisoiden mm. edellisen tapahtu­man osallistujille lähetettävien joulukorttien postituksesta)
• Marja-Leena Kerttula (JNV), joka oli mukana monissa tehtävissä Kirsti Partasen vasempana kätenä vuoteen 1995 asti neuvotellen tapahtuman vuoden 1994 osallistuja­lahjoista eli männyntaimista. Myö­hemmin hän oli JNV:n killan jäsenenä mukana paitojen taittelussa, osallistujien pussien täy­tössä sekä tapahtumapäivän narikassa tai ruokahuollossa 
• Kirsti Partanen (JNV), joka oli JNV:n johtokunnassa monissa rooleissa vuodesta 1979 lähtien ja toimi JNV:n puheenjohtajana Tuula Elorannan jälkeen vuosina 1990-1995. 
• Anneli Mörä-Leino (Jyväskylän Latu), joka oli aluksi mukana rivitalkoolaisena ja 2000-luvun alussa johtoryhmässä vastaten tapahtuman ruokailusta

2000-lvulla tapahtuman järjestelyihin tulivat mukaan 

• Ilkka Riikonen (Jyväskylän Latu ja Vihtavuoren Pamaus), joka oli mukana tapahtuman halaajaryh­mässä sekä liikennejärjestelyissä
• Pekka Partio (Jyväskylän Latu), joka oli mukana ruokahuollossa
• Reijo Leino (Jyväskylän Latu), joka oli apuna ruokahuollossa

Koska viimeisestä Naisten Askeleesta oli kulunut jo lähes 20 vuotta, monesta tuntui aluksi siltä, ettei tapah­tumasta muista enää mitään. Muisti kuitenkin virkistyi, kun jonkun mieleen tuli ensin joku tapahtuman sat­tumus ja siitä toiselle pälkähti mieleen toinen sattumus. – Monenlaista ennättikin tapahtua vuosien varrella Naisten Askeleessa, jossa oli parhaimmillaan (v 1997) 7032 osallistujaa.

• sää suosi usein tapahtumaa, joka järjestettiin helatorstain liikkumisesta johtuen 7.5.-1.6. Kaikille oli jäänyt mieleen vuosi, jolloin räntää ja lunta satoi aamuyöstä lähtien koko tapahtuma-ajan.
• tapahtumalle valittiin vuosittain väri, joka tuli esille tapahtuman A4-kokoisessa esitelehdessä, pai­dassa, osallistujalahjassa ja joskus jopa ruoassa
  • v 1994 värinä paidan värinä oli harmaa ja painatus tehtiin vihreällä, sillä osallistujat saivat osallistujalahjana kaksi männyn tainta. 
  • v 2001 värinä oli punainen, jolloin punaisen paidan ja esitteen lisäksi osallistujat saivat pu­nainen mukin, jonka pohjassa oli kätevä pullonkorkin avaaja. Noin sata mukia löytyi kesällä 2024 Ladun majalta, kun sitä tyhjennettiin remonttia varten
• vuosittain yritettiin tilata sopiva määrä erikokoisia paitoja. Usein jäljelle jäi kuitenkin isoja nume­roita, joita Kaihlasen Eki yritti mainostaa hyvälaatuisina yöpaitoina
• yhtenä vuotena paidat eivät tulleetkaan ajoissa vaan jouduttiin tekemään nopea viime hetken ti­laus ja painatus Virosta. Valitettavasti nämä paidat olivat huonolaatuisia ja niissä oli painatuksen jälkeen paljon reikiä – jokainen paita oli tarkistettava ennen osallistujalle luovuttamista
• osallistujalahjojen säilytys oli joskus vaativaa.  Yli 4000 osallistujille varatut 2×4000 tainta veivät runsaasti tilaa sekä Kerttulan Marja-Leenan kotona että tapahtuman toimistossa
• osallistujat maksoivat osallistumismaksunsa toimistossa käteisellä ja ison käteiskassan säilytys ja rahan kuljettaminen pois toimistosta tuntui joskus toimistotyöntekijästä vaaralliselta. Niinpä Kaihla­sen Eki muistaa kantaneensa toimistosta illan päätteeksi n 50 000 mk muovikassissa kotiinsa säi­löön
• yhtenä vuonna tapahtuman tilille oli ilmestynyt rahaa 20 000 mk. Kyseessä ei ollut yllätys­lahjoittaja vaan herrasmies, joka oli vahingossa käyttänyt Naisten Askel – tilisiirtolomaketta siirtäes­sään omia rahojaan.
• osallistujien tavarasäilytykseen oli varattu useimmiten iso liikuntasali, johon osallistujat saattoivat jättää kassinsa ja pussinsa. Ne merkattiin numerolla, joka kirjoitettiin myös osallistujalle annetta­vaan tarraan. Mo­nelta tarra kuitenkin tippui eikä osallistuja muistanut numeroansa, jolloin oikean pussukan löytä­mien satojen nyyttien joukosta oli todella haastavaa
• roskien lajittelu oli vasta alkuvaiheessaan Jyväskylässä, mutta Naisten Askel halusi olla edistykselli­nen, joten tapahtuman kierrätyspisteissä oli opastajat kertomassa, miten lajitellaan 
• tapahtuman reittejä oli yleensä kaksi eli n 6 km:n ja 10 km:n reitti, jotka kulkivat usein Kauppaka­dulla. Jatkuvan osallistujavirran vuoksi Kauppakadun ylitys estettiin muulta liikenteeltä.  Tähän tuli kuiten­kin yksi poikkeus. – Osallistujat pysäytettiin, jotta tien pääsi ylittämään Taulumäen kirkkoon vihittä­väksi menevän parin auto. Pariskunta oli varmaan kiitollinen, koska ei myöhästynyt omista häis­tään.
• tapahtuman reitin rakennustyömaat aiheuttivat muutaman kerran harmaita hiuksia järjestäjille. Norssin ja Ainolanrannan rakennusten työmaat olivat sulkea reitin, mutta Kaihlasen Ekin viime het­ken neuvottelut aukaisivat portit työmaa-alueiden läpi
• reitin varrella oli usein mukavaa ohjelmaa. Puhkupillit soitti jossakin ja monen yrityksen miehet jär­jestivät oman juotto- ja kannustuspisteen yrityksensä naisille. Rumpuryhmiäkin oli paikalla.
• osallistujille oli tarjolla maalissa juotavaa (täysmehua) ja ruokaa, joka valittiin vuosittain huolella niin, että ruokia maisteltiin joskus pariinkin kertaan ennen kuin sen lopullinen resepti oli valmis (varsinkin keittojen ja kasviskiusausten osalta)
• yhtenä vuonna keitto meinasi loppua kesken ja tätä ihmeteltiin, koska keittoa oli tilattu enemmän kuin osallistujia. Jälkeenpäin selvisi, että käytössä oli suurempia soppakauhoja kuin mitä oli suunni­teltu. Eli kaksi soppakauhallista keittoa kuluttikin soppaa enemmän kuin oli etukäteen laskettu.
• tapahtumaan oli toivottu oluttelttaa ja se toteutettiin v 1998. Olutteltasta vasta Sohwi, mutta se ei vetänyt osallistujia ja teltasta tuli osallistujilta paljon negatiivista palautetta. Muutama talkoolainen muisteli käyneensä tapahtuman päätyttyä säälistä oluella, kun teltassa ei ollut juuri lainkaan kävi­jöitä.
• tapahtumaan saatiin usein esiintymään joku julkkis ilmaiseksi järjestelyissä mukana olleiden henki­löiden suhteiden kautta.  
  • Vuonna 1999 mukana oli Anne Pohtamo, joka noudettiin rautatieasemalta sponsorilta saa­dulla Naisten Askel –autolla. Annen tehtävänä oli vain liikkua tapahtuma-alueella osallis­tu­jien keskuudessa ja jutella.
  • Ritva Oksanen oli lupautunut tulemaan paikalle eräänä vuonna, mutta häntä ei näkynyt. Tuolloin ei ollut kännyköitä ja vasta jälkeenpäin selvisi, että hän oli unohtanut koko tapah­tuman. Ritva pahoitteli tätä kovasti jälkikäteen ja korvikkeeksi hän tuli seuraavan jouluna esiintymään JNV:n pikkujouluihin
  • 1990-luvulla bändien alkoholinkäyttö oli välillä aika suurta ja niinpä yhtenä vuonna oltiin etukäteen huolissaan mukaan kutsutun bändin soittokunnosta, mutta soitto sujui hyvin
• maaliin tullessa osallistujat halattiin. Halaajiksi pyrittiin saamaan jonkun urheiluseuran miehiä, mutta mukana oli aina myös ns ”ammattihalaajia”, jotka osasivat halata kunnolla eikä vain ujosti, kuten nuoret miehet.

Naisten Askel tuki joka vuonna jotain järjestöä. Vuosien varrella tukea ovat saaneet mm

• Jyväskylän näkövammaisten koulu (nykyisin Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva)
• Jyväskylän Reumayhdistys ry
• Jyväskylän Sydänyhdistys Ry
• Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry
• Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry
• Keski-Suomen Sydänpiiri Ry
• Perhehoitoliitto ry
• YAD (Youth Against Drugs)

Naisten Askeleen muistaa moni jyväskyläläinen tai Jyväskylässä tapahtuman aikaan asunut. Tapasin itse elo­kuun puolivälissä matonpesupaikalla 1990-luvulla Jyväskylässä opiskelleen Helenan. Hän oli päättänyt osal­listua tapahtumaan kotiseudullaan asuvan serkkunsa kanssa. Helena ja serkku harjoittelivat ennen kisaa ja serkku tuli Pohjanmaalta Jyväskylään tapahtuman vuoksi. Helena muistaa vieläkin v 1994 saamansa osallis­tujalahjan – 2 männyn tainta, jotka hän vei vanhempiensa pihalle Pohjanmaalle. Taimista kasvoi isot puut koristamaan vanhempien pihaa.

Jos sinä satut tietämään tai muistamaan jotain seuraavista, ole yhteydessä Annuun

• mikä oli paidan väri v. 1991 ja 2005
• paljonko oli osallistujia vuonna 2001, 2004 ja 2005
• kenelle tehtiin lahjoitus vuosina 2003-2006
• mikä oli yllätyslahjana vuosina 2003-2005

Oli ilo tavata sekä latulaisia että JNV:läisiä muisteluillassa , sillä meille kaikille oli jäänyt paljon mukavia muistoja Naisten Askeleesta! Kiitos myös kaikille Naisten Askeeleen vuosikymmenten talkoolaisille!

Anneli Mörä-Leino
anneli.mora-leino@elisanet.fi
040 7683494

Kuvat:

Muisteluillan osallistujat (Kuva: Mauri Pitkänen)

• ensimmäinen porras Erkki Kaihlanen
• toinen porras Anneli Mörä-Leino
• muut portaat vasemmalta Pekka Partio, Ilkka Riikonen, Marja-Leena Kerttula, Aki Järvinen, Tarja Rasimus-Järvinen, Eeva Virkkula, Laura Härkönen, Kirsti Partanen ja Tuula Eloranta

Vuoden 1994 osallistujapalkinto, mänty. (Kuva Ilkka Riikonen)

• Osallistujapalkintona saatu taimi on nyt 30 v vanha puu. 
  

Vuontispirtti on myyty ja kaikki ensivuoden varaukset on peruttu, joten tämäkin reissu peruuntuu.

 

Jyväskylän Ladun lastentoiminnan ohjaajat järjestävät koko perheen retkipäivän Kolmisoppisen rannalla sunnuntaina 22.9.2024 klo 14-17. Tapahtuma sopii myös lapsettomille perheille. Tule mukaan itsellesi sopivana ajankohtana. Retkipäivänä löytyy tekemistä Ladun Majan lähellä olevan Soppimajan lähimetsästä, pihapiiristä ja poluilta. Varustaudu kelin mukaisesti: saappaat saattavat olla paras valinta, vakkei päivä olisikaan sateinen. Pysäköinti ja lähtö Ladun Majan parkkipaikalta. Tervetuloa osallistumaan ja kurkkamaan, mitä ohjaajat ovat keksineet. Retkellä tietysti syödään eväitä, joten otapa eväät mukaan nuotiotulille! Lisätietoja: anneli.mora-leino@elisanet.fi

Jyväskylän Latu järjestää 24.8.2024 klo 10.00–15.00 Jyväspatikka kävelytapahtuman Ladun Majalla, Ronsuntaipaleentie 279. Tilaisuus on kaikille avoin ja se on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille ja se on maksuton.

Reitit on merkityt ja ne lähtevät Ladun Majalta. Patikointivaihtoehtoina ovat:

Tossu- ja tassupolku, 700 m pitkä reitti ”satumetsässä”.  Polku sopii erityisesti lapsiperheille. Se on kesällä 2024 myös runopolku.

Pikkukakkonen, noin 1200 m pitkä esteetön reitti. Reitin varrella on luonnonkiviin maalattuja satuhahmoja.

Soidenlammen lenkki on latupohjaa myöden kulkeva 4,7 km pitkä reitti. Lenkille voi lähteä omassa aikataulussa tai ohjaajan vetämässä ryhmässä klo 10.00 ja klo 12.00.

Kulonpalonmäen lyhyt kierros 7,9 km

Kulopalonmäen pitkä kierros 15,6 km

Reitit kulkevat osin latupohjaa ja osin metsäpolkuja kulkevat pitkin. Kulonpalonmäen kierroksille pääsee oppaiden vetämässä ryhmässä klo 10.00. Toki reittiä voi kiertää oman aikataulun mukaan. Pidemmille lenkeille kannattaa ottaa oma juomapullo mukaan.

Ladun Majalla on myynnissä virvokkeita koko tapahtuman ajan.

Tapahtuman järjestämiseen kannustaa se tosiasia, että jo 30 minuutin kävely metsässä edistää terveyttä. Tapahtuman avulla Jyväskylän Latu haluaa innostaa ihmisiä hyödyntämään lähimetsien polkuja ja reittejä. Tapahtumaan toivotaan runsasta osanottoa. Jyväspatikasta on tarkoitus saada luoduksi jokavuotinen kävelytapahtuma.

Yhteistyökumppanit

Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Sydänyhdistys, Punainen Risti, TUL, Jyväskylän seniorit

Pikkukakkosen varrella on mielenkiintoisia, kiviin tehtyjä satuhahmoja.

Soidenlammen lenkki ja Kulonpalonmäen kierrokset ovat merkityt. Lisäksi niihin pääsee mukaan vetäjän seurassa ohjelman mukaan.

Ladun Majan maaston satumetsässä kulkeva Tossu- ja tassupolku on nyt tämän kesän ajan myös runopolku. Polku lähtee Ladun Majan takapuolelta ja on merkitty runotauluin. Polku sopii erityisen hyvin lapsiperheille. Polku on kuitenkin niin epätasainen, ettei reitin kiertäminen lastenrattaiden kanssa onnistu.

Ladun Majan kulmilta metsään sukeltava Tossu- ja tassupolku henkii luonnonrauhaa ja metsän ikiaikaa. Tänä kesänä reitin varrella voi pysähtyä luonnon ihmeiden lisäksi runojen äärelle, kun polun vierellä mutkittelee sanataidekoulun runonäyttely Täällä olen kotona.

Tossu- ja tassupolulla runot on kiinnitetty lapsen korkeudelle, lasten tutkittavaksi ja löydettäväksi. Sanat tarjoavat kuitenkin ajattelun ja ihmettelyn aihetta aivan kaikenikäisille kulkijoille, siispä polun varrelle kannattaa tänä vuonna suunnata iästä riippumatta.

Sanataidekoulu suosittelee pakkaamaan matkaan mukaan oman muistikirjan ja kirjaamaan muistiin metsän puhetta, tuulen lauluja ja muurahaisten tarinoita. Mutta samalla kannattaa muistaa, että Ladun Majan metsässä on taikaa: jos runoon kirjoittaa puun kaatumisesta, se todella saattaa kaatua! Pohdi siis tarkkaan sanojasi, niissä on erityistä voimaa.

Ps. Noin 900 metrin mittainen polku on mainio kohde pienempienkin lasten kanssa. Helposti hahmotettava ja sopivan mittainen metsäreitti kannattaa siis merkitä hetimiten oman perheen kesäsuunnitelmien kalenteriin. Reitin kiertämisen jälkeen voi istahtaa läheiselle rantalaavulle, kenties löydät runon sieltäkin.

Runopolun suunnittelu Sanataidekoulu Jyväskylän kansalaisopisto. Runot ovat koulun oppilaiden.