Pentti Harjulan kotialbumista

Kuvia ja tarinaa 60 vuoden takaa

Jyväskylän Ladun täyttäessä aikoinaan 20 vuotta, valittiin kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi Pentti Harjula. Hän toimi tehtävässä vuoteen 1963 saakka siirtyen sitten toiseen vaativaan tehtävään, Jyväskylässä pidettävien Kalevan kisojen pääsihteeriksi.

Kuvassa Pentti Ladun Majaan alueeseen tutustumassa heinäkuussa 2021

Ladun Maja näyttää melko tavalla 60-luvun kuvissa nykyisenlaiselta, mutta on niistä ajoista kokenut isoja muutoksia. Sauna on korvattu kokonaan uudella 1980-luvulla. Vieritä alla olevia kuvia nuolilla!

Pentin tehtävänä puheenjohtajana oli saada järjestetyksi 1963 Suomen Ladun leiripäivät Jyväskylään. Sitä varten piti tehdä hyvin paljon valmisteluita. Palavereiden lisäksi joukko latulaisia matkusti Vuokattiin tutustumaan vuoden 1962 leiripäiviin. Alla olevissa kuvissa yhdessä ollaan palaverissa Pentin kotona, Harjulassa, muutamassa nähdään Iloisia matkalaisia menossa Vuokattiin bussilla. Leiripäivien päättäjäisissä Jorma Suvikas ja Pentti Harjula esittävät yleisölle kutsun saapua vuoden 1963 leiripäiville Jyväskylään. Vieritä kuvia nuolilla.

Vuoden 1963 leiripäivät järjestettiin Jyväskylässä. Eikä huonosti järjestettykään, koska pian saatiin lupa järjestää tapahtuma uudelleen. Eikä sekään ollut viimeinen kerta Jyväskylässä. Kuvissa nähdään sulkapalloa, vaelluskilpailua sekä arvovaltaisia vieraita. Teltta-alueella mm Immu Sorjonen, Mauno Pohjonen, Lindroth (Hki), Reino Ruotsalainen ja Jonne Saastamoinen.

Tuttuja latulaisia Savonlinnan leiripäiviltä 60-70-lukujen vaihteesta? Pentti Harjula, Arvo Tavi ja Saara Koivunen.

Pentti on ollut innokas lapinkävijä 1950-luvulta saakka. Hänen omatekoinen rinkkansa oli niin hyvä, että siitä tuli hyvin suosittu. Materiaalina vaneri! Kilpisjärven kuvat ovat vuodelta 1962. Vieritä kuvia nuolilla.

Pentti Harjula on lähtöisin Somerolta, kouluttautui Karkkilassa, jossa toimi piirtäjänä ja mallipuuseppänä. Vuonna 1958 hän siirtyi Jyväskylään Valmetin ammattikouluun opettajaksi. Sieltä tie vei 1966 Vihtavuoren tehtaille eri tehtäviin aina 1988 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseen saakka. Alkuaikoina majan toiminnan vapaaehtoisten rungon taisivatkin muodostaa Valmetin ja keskussairaalan työntekijöiden joukko.

Retkeilyn ja urheilun harrastajana Pentti valittiin 1961 Jyväskylän Ladun puheenjohtajaksi ja osin ilmeisesti hyvänä organisaattorina samalla suunnittelemaan Ladun leiripäivien toteuttamista Jyväskylään vuonna 1963. Samana vuonna 1963 hänet valittiin Jyväskylän Kenttäurheilijoiden (JKU) Kalevan kisojen pääsihteeriksi. Kisat pidettiin Jyväskylässä 1965. Ladun puheenjohtajuudesta piti luopua uuden tehtävän suuren työmäärän vuoksi. Leiripäivät pidettiin Ladun Majan maastossa. Ladun delegaatio kävi tutustumassa Vuokatin leiripäiviin edellisenä vuonna. Päivät onnistuivat täällä niin hyvin, että seuraavat järjestettiin jo vuonna 1968. Niiden toteutuksessa oli mukana isolla panoksella muun muassa Erkki Levy. Nämä toiset leiripäivät pidettiin Tyyppälässä, koska siellä oli huomattavasti paremmat leiriytymismahdollisuudet kuin mitä Majan maasto pystyy tarjoamaan. Leiripäivien suhteen yhdistyksemme on antanut suuren panoksen niiden toteuttamiseen eri puolella Suomea. Onhan jäsenemme Leo Saarinen saanut tittelin ”Mr Leiripäivät”. Hän vaikutti niiden toteuttamiseen vuosikymmenten ajan.

Pentin puheenjohtajakaudella jäseniä oli noin 300 ja suurelta osin oltiin kuin yhtä perhettä. Koko iän kestäneitä ystävyyssuhteita syntyi.  Siihen aikaan latulaisten vuodenkierrossa tärkeitä tapahtumia olivat latu- ja polkuretket sekä leiripäivät.  Näihin kaikkiin löytyi aina runsaasti osallistujia.  Jäsenmaksulaskut annettiin johtokunnan jäsenille jaettavaksi edelleen yhdistyksen jäsenten kotiosoitteisiin. Näin säästettiin postimaksuissa. Inhimillisyyttäkin pystyi osoittamaan, Pentti saattoi maksaa joidenkin jäsenmaksun itse, eikä toimittanut laskua siten perille. Pentillä oli oma auto ja siihen kertyi kilometrejä. Milloin piti kiertää laturetkien suunnittelumatkoilla, milloin kuljettaa Tahko Pihkalaa tutustumaan maakunnan retkeilyreitteihin. Tarkkana miehenä Pentti on aina kirjannut kilometrit ja muutkin merkittävät asiat ylös. Ladun ajoja kertyi 5000 km. Kulut otettiin omasta pussista. Tuon aikainen auto oli Renault Dauphine, siinä oli nykyhevosvoimia yhteensä 26!  Mainittakoon, että Pentillä on ollut kahdeksan uutta autoa ja kilometrejä on vuosien varrella ehtinyt kertyä paljon.

Jyväskylän Ladun vapepa-ryhmä on nykyisin Suomen suurin. Kun vapepa-sanaa ei oltu keksittykään, 1962 perustettiin Jyväskylässä pelastuspartio. Keskisuomalainen lehti kertoo, ”kokouksen puheenjohtajana toimi Jyväskylän Ladun puheenjohtaja, teknikko Pentti Harjula”. Yhdistyksestä on löytynyt myöhemmin aktiiveja, jotka ovat nostaneet toiminnan nykyiselle tasolle.

Vaellusmatkoja Lappiin Pentti on tehnyt 1950-luvulta lähtien.  Kun varaa ei ollut hienoon rinkkaan, Pentti teki ystävänsä kanssa itse rinkat. Pentillä oli rinkka mukana Porojärven vaelluksella ja se toimi hyvin. Niin hyvin, että sen jälkeen se oli Ladun jäsenten käytössä eikä Pentti sitä juurikaan enää sen jälkeen nähnyt. Pentti on osallistunut Jyväskylän ladun toimintaan vuosikymmenten ajan. Hän on tyytyväinen nykyiseen toimintaan. Jäsenmäärä on kasvanut ja toimintamuodot monipuolistuneet vuosien saatossa. Pentti elää leskenä Jyväskylässä ja liikkuu yli 90-vuotiaana edelleen säännöllisesti. Hänen muistinsa on ilmiömäinen. Hän kertookin olevansa suvun muistikone: eri tapahtumien päivämäärät löytyvät omasta muistista salamannopeasti.