Puheenjohtajamme Olavi Liukkonen kertoo matkasta. Taas Kitzbühelin maisemat kutsuivat. Lähtiessä lentoasemalla törmäsimme aikamoiseen tungokseen. Turvatarkastusjono kiemurteli käärmeen lailla eteen ja taakse. Varmaankin tunti siinä vatuloitiin. Viimein siitä selvittiin, mutta ruokailu kentällä jäi toiseen kertaan.
Koneen lähtöaika oli 16.15, mutta ruuhka jatkui kiitoteille asti. Puoli tuntia myöhästyttiin lähdössä, mutta noustiin kuitenkin ilmojen teille kohti Müncheniä, josta jatkoimme bussilla St. Johaniin kohti jo odottamaamme majoittumista ja päivällistä. Majoituimme neljän tähden Sporthotel Austriaan. Ruokailu ja sen jälkeinen suihku vaivuttivat matkalaiset rauhalliseen uneen.
Aamulla lähdimme reippaasti bussilla kohti ensimmäistä patikkaamme, joka oli Griesbachaklammin kierros. Reitti kulki alkuun upeaa kanjonireittiä jokea seuraten. Reitti ylitti joen muutaman kerran riippusiltoja pitkin – kuvat kertovat parhaiten. Kanjonin jälkeen nousimme metsän läpi mutkittelevaa polkua kohti alppiniittyjä, jossa meitä odotti Huberamlin ravintola upeine maisemineen. Huberalmilla vietetyn virkistystauon jälkeen lähdemme laskeutumaan hiekkatietä kohti lähtöpaikkaa. Kokonaisvaellusaika n. 4 tuntia ja matkaa yhteensä 11,73 km, jossa nousumetrejä oli 442 m, reitin korkeimman kohdan ollessa 1113 m. Laskumetrejähän tuli liki sama määrä, koska päädyimme reitin alkupisteeseen.
Päivän tuskat helpottivat saunassa ja uima-altaalla. Illalla nautittiin taas viiden ruokalajin maittava päivällinen.
Keskiviikko avautui kevyen sateen merkeissä ja sadetta riitti sitten yli puolille päivin. Lähdimme kuitenkin liikkeelle junalla kohti Kitzbüheliä. Varustus oli sään mukainen ja hienoa oli huomata kaikkien varautuneen hieman kosteaan keliin.
Junalta marssimme kaupungin keskustan läpi kohti Schwarztseetä. Järvi on rantoineen suosittu kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikka, mutta koska ei ollut vielä loma-aika, olivat rannat autioina. Varmaan myös säätila vaikutti asiaan.
Matkalla pysähdymme upeassa rantaravintolassa tauolle, jolloin innokkaimmat pääsivät myös uimaan. Kahvin ja muiden virvokkeiden voimalla siirryimme Kitzbühelin vanhaan keskustaan, jossa oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Siis myös kulttuuri kuuluu patikkamatkan sisältöön. Päivä päättyi paluuseen junalla St. Johaniin.
Torstaina oli vuorossa Kitzbüheller Hornin patikka. Aluksi noustiin hissillä kaksi asemaväliä ylös Harschbilhiin. Jo täällä oli mahtavat näkymät, sillä olimme 1604 metrin korkeudessa.
Varsinainen työ alkoi tästä joko helpompaa reittiä alaspäin tai aika vaativaa reittiä ylös kohti huippua Nousumetrejä kertyi n. 400 ja saman verran laskua alas. Kuvat kertokoon puolestaan.
Perjantaiaamuna satoi kevyesti vettä ja niinpä siirsimme lähtöämme klo 11.00 asti. Tämä oli loistava valinta ja pääsimme näin kauniissa säässä läpi suunnitellun patikan.
Reittimme lähti hotellilta kohti Harschbichlhiä. Alussa nousu oli jyrkkä ja sitä riitti melko pitkään. Ponnistelujen jälkeen päädyimme rimneravintolaan nauttimaan palauttavia virvokkeita. Maisemat olivat taas upeat. Jatkoimme ravintolasta Harschbichliin, jossa osa innostui ottamaan autot alamäkiajolle kohti hissin ala-asemaa. Hauskaa kuulemma oli ja kilpailuhenki oli luonnollisesti korkealla.
Loppuporukka lompsi mäkeä alas ja edelleen hotellille. Reissulle kertyi matkaa n. 9 km ja nousumetrejä jopa 523. Meillä oli jälleen hieno päivä.
Lauantaina siirryimme junalla Kitzbüheliin aikeena nousta Hanenkamin syöksylaskun lähtötasolle. Itävaltalaiset eivät ennakkotiedoista poiketen pyörittäneet hissejä ja ryhmällämme olikin käsissä aikamoinen pulma. Minne nyt?
Oppaamme Petsa pohti vaihtoehtoja ja niinpä istumalihaksia vaativa hissinousu vaihtui reippaaseen patikointiin kohti Alder Hütteä. Nousua riitti reippaat 580 m ja saman verran alaspäin. Matkaakin kertyi yli 10 km. Ylhäällä
ravintolassa suoritetun tankkauksen jälkeen olimme valmiita palaamaan Hanenkamin kaupunkiin ja pikku ostoksille.
Osa ryhmästämme vaihtoi nousun käsittäneen patikkamme kävelyyn kohti St. Johannia. Heidän reittinsä noudatteli Kitzbüheler jokea ja aikaa heillä kului reilut 2 tuntia. Tämäkin reitti oli kelpo valinta.
Retkeläisten mielestä matka oli onnistunut. Kannattaa seurata Jyväskylän Ladun ilmoittelua lehdessämme. Uusi matka on tiedossa vuonna 2027.
