Syksyn sauvakävelyt

Kesän sauvakävelykausi päätettiin syyskuussa. Nyt ennen lumien tuloa jatketaan kävelyjä eri kohteissa. Alkuaika on aina klo 18.00, mutta kävelypäivinä vaihtelevat tiistait ja keskiviikot. Näin mahdollisimman moni pääsee mukaan. Lähtöpaikat ja -päivät ilmoitetaan Jyväskylän Ladun kotisivujen tapahtumakalenterissa. Kimppakyytejä kannattaa suosia. Sauvakävelijöiden Whatsapp-ryhmässä voi myös kysellä kyytejä. Kävellään eri ulkoilualueiden reiteillä, latupohjilla yms. Vauhti on kaikille sopiva ja matkan aikana pysähdytään ihmettelemään reitin varren asioita. Mukaan sään mukainen varustus, sauvat, iloinen mieli ja tarvittaessa vesipullo.

Tämän tiistain kävely tehdään Touruvuoren alueelle Palokkaan. Lähtöpaikka on Raivaajantien päästä jatkuvan pikkutien jälkeen oleva iso pysäköintialue. Ja klo 18.00 lähdetään.

Lisätiedot mauri.pitkanen@jyvaskylanlatu.fi

rhdr

Hiihtämään Lapin hangille

Olisi taas tarjolla mahdollisuus lähteä hiihtämään keväisille Lapin hangille. Ajankohta olisi viikko 12 eli 16.-23.3.2024. Majoitus Tunturihotelli Vuontispirtissä. 

Majoituksen hinnat: 1hh 798 €, 2hh 665 €/hlö 

Mökki 420€/hlö (2-4 hlö) 

Hinnat ovat viikkohintoja ja sisältävät majoituksen, aamiaisen, retkieväät talon tarpeista ja päivällisen. Myös sauna päivittäin kuuluu hintaan. Tuloiltana illallinen/iltapala ja lähtöaamuna aamupala. 

Teemme päivittäin eripituisia hiihtoretkiä matkojen vaihdellessa 10 ja reilun 30 km välillä. Voi hiihdellä myös omia aikojaan. 

Linja-autokuljetuksen hinta lienee jossakin 135 € luokkaa riippuen hivenen lähtijöiden määrästä. 

Matkaan lähdetään, mikäli lähtijöitä on vähintään 30. 

Ilmoittautumiset 31.1.2024 mennessä kotisivujen kautta. 

Klikkaa tästä: https://vuontispirttihiihto2024.nettilomake.fi/

Lisätietoja: Hessu Parviainen p. 0400 318 106, hessu.parviainen@gmail.com 

Päiväretki Pihlajavedelle

Jyväskylän Ladun lauantain 19.8. päiväretken kohde on Pihlajaveden erämaapäiviin kuuluva Koskireitti (8,6 km). Osoite: Karansalmen kylätalo, Ähtärintie 999, 42930 Katajamäki. Keuruun Ladun paikallisopas lähtee mukaan, reitille lähdetään klo 10:00.

Lähtö Jyväskylän Hippoksen jäähallin kahvio Alakulman P-paikalta (Rautpohjankatu 10) klo 8:00 kimppakyydein.  Huomaa lähtöaika Alakulmalta klo 8:00.

Säänmukainen varustus ja omat eväät. Taukopaikat: Kuuskosken Laavu, jossa on myös myytävänä makkaraa, kahvia, pullaa ja muita virvokkeita. Pihlaiskosken kota (omat eväät). Retken päätteeksi Karansalmella on mahdollisuus nauttia jauhelihakeittoa soppatykistä hintaan 10 euroa klo 13–16, mikäli soppatykissä on soppaa jäljellä. Tervetuloa mukaan!

Kesäkauden retkiä tapahtumakalenterissa

Loppukesän retkiä on vielä runsaasti jäljelle. Tarkempia tietoja retkikohteista nettisivuiltamme tapahtumakalenterista ja lähempänä retkeä Jyväskylän Ladun Facebook ja Instagram sivuilta. Lähde rohkeasti mukaan. 

Iltaretket torstaisin, lähtö klo 17 jäähallin kahvila Alakulmalta 

  • 24.8. Kuusimäen luonnonsuojelualueen kierros, Muurame 
  • 7.9. Nyrölän luontopolku, Nyrölä 
  • 21.9. Haapasaaren luontopolku, Vaajakoski, Haapaniemi 

Lauantairetket, lähtö klo 8 tai 9 jäähallin kahvila Alakulma 

  • 19.8. Pihlajaveden erämaapäivät, Pihlajavesi, Keuruu (lähtö klo 8
  • 2.9. Kulhanvuori, Multia, Saarijärvi (lähtö klo 9) 
  • 30.9. Julmat Lammit, Saarijärvi (lähtö klo 9) 

Retkikertomus Pyhähäkin reissusta

Suomen Ladun valtakunnalliset Retkelle-päivät 10.6.–11.6. saivat meillä Jyväskylän Latu ry:ssä arvoisensa retkikohteen. Pyhä- Häkin kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, mutta kansallispuiston historiaa voidaan tarkastella jo 1700-luvulta ja nimensä osalta jopa 1500-luvulta saakka. Isojako alkoi 1700-luvun puolivälissä ja sitä täydennettiin vielä 1848 uusjaolla. Pyhä-Häkin kruununmetsä ei isojaossa kelvannut kenellekään ja syynä oli se, ettei vesistöjä ollut riittävän lähellä puiden hakkuuta ja niiden uittoa varten. Myös alueen suot olivat liian märkiä käytettäväksi maanviljelykseen. Alue jäi tällöin valtion omistamaksi liikamaaksi. Vuonna 1912 osa alueesta rauhoitettiin ja kansallispuistoksi sitä suunniteltiin jo vuonna 1938. Sota-aika siirsi toteutuksen vuoteen 1956. Pyhä-Häkin kansallispuiston nimi juontuu vuoteen 1554, jolloin lähialueelle asettui asumaan Mauno Häkkinen. 

Historiaa ja tarinoita Pyhä-Häkistä ja sen lähialueista riittäisi kirjoitettavaksi, vaikka paksun kirjan verran. Nykypäivän kulkijalle historia avaa ikkunoita ja näkemystä siitä, kuinka eri asiat ovat kehittyneet maassamme. Retkipolkua kulkiessa on hyvä miettiä myös menneitä aikoja. Ilman mennyttä historiaa Pyhä-Häkin jopa 500-vuotiaita ikihonkia tuskin olisi enää olemassa.  

Pyhä-Häkin kansallispuisto on retkikohteena monella tapaa aivan ykkösluokkaa. Sen polut ovat pääosin helppokulkuisia, luonto on monipuolista, silmänruokaa riittää ja taukopaikka Kotajärvellä on hyvin varusteltu. Alue soveltuu päiväretken kohteeksi, mutta siellä on mahdollista tehdä myös yön yli retkiä.  Omalle retkiryhmällemme oli tarjolla mainio poutainen kesäsää ja suunnitelmassa oli kiertää 6,5 kilometrin mittainen Kotajärven polku, sekä poiketa Poika-ahon kruununmetsätorpan pihapiirissä. Näin ollen päivämatkaksi tulisi n. 10 kilometriä. Ryhmässämme oli 13 retkeläistä ja aluksi kokoonnuimme valokuvaa varten kansallispuiston lähtöpaikalle. Siitä matka jatkui kohti kahta isoa puuta, joista ensimmäinen oli ”uusi” (syntymävuosi 1641) elossa oleva sekä jälkimmäinen ”vanha” (syntymävuosi 1518) kuollut ja vähitellen kelottumassa. Puut saivat osakseen ihastelua, valokuvausta ja halausta. Mitä nämä puuvanhukset osaisivatkaan tarinoida, jos taitaisivat ihmisten kieltä? 

Polku vei meitä eteenpäin kohti Kotanevaa ja suolla kulkevia pitkospuita. Suon ylitys kauniissa kesäsäässä ja vieläpä ilman sankkoja hyttys- ja paarmaparvia oli kokemisen arvoista. Pian saavuimme Poika-ahoon, joka oli vuonna 1854 perustettu kruununmetsätorppa. Historian eri vaiheitten jälkeen torppa siirtyi Metsähallitukselle 1977 ja remontoitiin myöhemmin vuokratuvaksi retkeilijöiden käyttöön. Tänä kesänä se oli jälleen varattu lammaspaimenten majoitustilaksi, ja piha-alueen lampaat tulivat uteliaina töllistelemään meitä. Tosin ruohon popsiminen ei näyttänyt lampailta loppuvan kuin pieneksi hetkeksi, joten oikeastaan päinvastoin, me töllistelimme lampaita. Pihapiirin laitumet olivat sopiva paikka juomatauon ja lepohetken pitämiseksi. Samalla lampaat tulivat tallennetuiksi digitaalisessa muodossa kymmenien kännykkäkameroiden muistiin. Helppoa nykyään tuo valokuvaus. Jätimme hyvästit Poika-aholle ja palasimme samaa reittiä pitkin suon yli polkujen risteyskohtaan. Nälkä alkoi jo kurnia vatsassa, joten kulkijoiden vauhti kiihtyi melkoisesti, sillä vähän matkan päässä oli Kotajärven rannalla sijaitseva taukopaikka. Väkeä oli kesäkuisena lauantaina retkellä muitakin kuin meidän ”latulaisten” ryhmä, mutta retkeilyn harrastajat ovat samanmielisiä ja tilaa ja sopua löytyy yleensä aina. Niin nytkin ja jo valmiina palava nuotio päällystettiin nopeasti lajitelmalla grillimakkaroita ja muita herkkuja. Nuotio sai palaa, koska Keski-Suomessa ei ollut voimassa ruohikko- tai metsäpalovaroitusta. Aterioinnin ja lepotauon jälkeen oli hyvä jatkaa matkaa taas eteenpäin ensin Kotapuron pienen sillan yli ja kohta Mastonmäen ikimetsää sivuten. Siellä ikihonkien keski-Ikä on 250 vuotta. Nimensä Mastonmäki on saanut pitkistä ja suoraan kasvaneista hongista, joita kaadettiin 1700-luvun lopulla Kokkolaan laivanrakentajille mastopuiksi. Vielä sotien jälkeen vuonna 1948 sieltä kaadettiin mastopuita vietäväksi Neuvostoliittoon sotakorvauksina. Kuljetusyhteydet näyttivät kyllä löytyvän molempina ajankohtina tällaisiin erikoiskuljetuksiin. Pyhä-Häkki tarjosi jotakin sellaista, jota muualta ei löytynyt: mastopuita purjelaivoihin.  

Polku johdatti meidät Riihinevalle ja jälleen astelimme pitkospuita kohti jo pian häämöttävää lähtöpaikkaa. Aamulla se oli lähtöpaikkana retkelle ja nyt lähtöpaikkana kotimatkalle. Näkemiin ikimuistoinen Pyhä-Häkki ikimetsineen ja kiitos teille mukana olleille retkeläisille.  Kanssanne on aina mukava kulkea. 

Vapaaehtoiset pitävät pyörät pyörimässä

Jyväskylän Latu liikuttaa ulkoilijoita monin tavoin. Ehdottomasti eniten suoritteita syntyy hiihtokaudella, kun hiihtäjät ja muut ulkoilijat liikkuvat Majan alueella käyttäen samalla Majan tarjoamia palveluita. Paljon osallistujia on myös Muumien hiihtokoulussa sekä erilaisissa viikkoaktiviteeteissä, kuten sauvakävely, polkujuoksu, lentopallo, ilta- ja viikonloppuretket. Jyväskylän Latu on alueellamme erittäin merkittävä liikuttaja. Kaikki yhdistyksemme palvelut tuotetaan vapaaehtoisvoimin. Tähän joukkoon saa mielellään tulla mukaan. Vapaaehtoisjoukossa toimit yhdessä mukavien ihmisten joukossa.

Yhdistyksen toiminnan ja sen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sillä on aktiivinen ja innovatiivinen hallitus. Syyskokouksessa valitaan erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Mikäli haluaisit olla mukana kehittämässä toimintaa, ilmoittaudu ehdolle hallitukseen.

Talven aikana ulkoilijoiden palveleminen Majalla tehdään majapäivystäjien voimin. Päivystysvuoroissa on mukava tunnelma ja kivat kaverit. Tähän joukkoon otamme mielellään mukaan uusia henkilöitä, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Muumien hiihtokoulua pyörittää iso joukko opettajia ja apuopettajia. Näihin toimintoihin, kuten myös esimerkiksi sauvakävelyyn, polkujuoksuun, retkeilyyn, metsämörritoimintaan jne. järjestetään uusille vetäjille koulutuksia.

Oma lukunsa on Majan metsälatujen hoito ja raivaus sekä polttopuuhuolto. Majalla, Soppimajalla, saunalla sekä Kolmisoppisen laavulla kuluu vuoden aikana huomattava määrä polttopuuta. Joku on sanonut, että näissä fyysisissä töissä saa olla raittiissa ilmassa, ulkoilmakuntosalilla. Lehden 2023/3 kansikuvassa onkin joukko iloisia talkoolaisia polttopuita tekemässä. Polttopuutalkoissa kaikille löytyy sopivia tehtäviä, kaikkien osallistujien ei tarvitse hallita kirveen tai moottorisahan käyttöä. Pienittyjen puiden siirtelyssä ja varastoinnissa riittää myös puuhaa. Majan kevät- ja syystalkoissa osallistujat voivat valita itselleen mieluisia tehtäviä.

Suomen Ladun Karigasniemellä sijaitsevaa Akumajaa huolletaan yhdistyksemme jäsenten toimesta. Akumajasta on erikseen juttu tässä lehdessä. Jos huoltoviikkoon osallistuminen kiinnostaa sinua, artikkelissa on kuvattu, miten huoltojoukkoon voit ilmoittautua.

Vapaaehtoiset toimijat saavat palkaksi hyvän mielen ja pääsevät osallistumaan erilaisiin mukaviin tapahtumiin ja tehtäviin. Syksyisin Jyväskylän Latu muistaa vapaaehtoisia erikseen kiitosillan tapahtumassa.

Tärkeintä on, että ulkoilijat pääsevät nauttimaan Jyväskylän Ladun tarjoamista palveluista ja tapahtumien puitteista. Jos kuitenkin ajattelet, että voisit olla mukana toiminnassa jollain panoksella, ota reilusti yhteyttä yhdistyksemme sähköpostilla tai takasivulla nimettyihin vastuuhenkilöihin, niin kerromme lisää.

yhdistyksen sähköposti: jkllatu@jyvaskylanlatu.fi

Talkoolaiseksi maratonille

Upeaa liikunnan juhlaa Jyväskylässä jälleen viikonloppuna 15.-16.9.

12.9. Talkoolaisten INFO Viherlandian auditoriossa klo 18.00 (kahvit klo 17.30 ravintolassa 2. kerros)

14.9. Reittien sekä lähtö ja maalialueen rakentaminen ja merkkaaminen ja purku

15.9. Reitille oppaiksi ja huoltoon jo aamusta Nuorten Maraton juoksuun sekä iltaan, jolloin juostaan Finlandia Viesti viesti, Finlandia Vitonen ja Valon Kymppi 

– Alban lenkki (vain perjantaina)

– aamu- ja iltavuoro

16.9. Äijälänrannan huoltopiste (vain lauantai) vastuuhenkilö:Heikki Parviainen Jyväskylän Latu ry

– aamu ja iltavuoro

Vastuulliset järjestäjät Jyväskylän Kenttäurheilijat ry ja Keski-Suomen Liikunta ry toivovat mahdollisimman pikaista ilmoittautumista talkoisiin edellisvuosien tapaan     paita- ja lounaspalkalla.  Talkoilemalla tuet lasten ja nuorten liikuntaharrastusta.Ilmoittaudu hetimmiten allekirjoittaneelle niin välitän tiedon edelleen ja viestittelemme jatkossa vain ilmoittautuneille. 

KIITOS JO ETUKÄTEEN AVUSTASI 

Helvi Kaihlanen

Finlandia Marathon järjestelytoimikunta

Jyväskylän Latu ry

Puh. 0400 866 669

S-posti. helvi.kaihlanen@gmail.com

Majatalkoot la 6.5.2023

Ladun Majan keväiset (kelistä huolimatta) siivoustalkoot pidetään lauantaina 6.5. klo 9 alkaen. Siistitään pihaa, siivotaan Maja ja tehdään pientä kunnostusta. Keittoa ja kahvia tarjolla totta kai. Tervetuloa kaikki mukaan!

JYVÄSJÄRVI-SOUTU 15.6.2023

Tule mukaan Jyväskylän Ladun kirkkovenesoutujoukkueeseen KENSUn järjestämään Jyväsjärvi-soutuun torstaina 15.6.2023 klo 18.05 -lähtöön. Tämän hetken tiedon mukaan samassa lähdössä soutavat ainakin TV 1, Mehiläinen, Osaamisvaje, Keski-Suomen Opinto-ohjaajat ja Elevi. Kisassa on ollut viime vuosina mukana n. 50 joukkuetta ja Ladun porukka on soutanut kisassa jo parikymmentä kertaa. Soutumatkan pituus on vajaa 6 km ja aikaa siihen kuluu noin puoli tuntia.

Lisätietoja Jyväsjärvellä tapahtuvasta soudusta ja kuvia edellisen vuoden kisoista löydät KENSUn sivulta https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.kensu.fi%2Fsoutu%2F&data=05%7C01%7C%7C237fb0a6bbfb47a0a14c08db44c0634a%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C638179365324665206%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=xcQuSRM5l7in6PVciKNRnSDSuLK2J6De0%2F9%2Bh1fzbeU%3D&reserved=0 kohdasta aiemmat soudut.

Ilmoittaudu Annulle, jolta voi kysellä lisätietojakin

annu
Anneli Mörä-Leino
040 7683494
anneli.mora-leino@elisanet.fi

KIRKKOVENESOUTURETKI PÄIJÄNTEELLÄ 22.5.2023

Jyväskylän Latu tekee souturetken Päijänteen Teerilahden Äijänniemen laavulle maanantaina 22.5.2023 klo 17-21. Retkelle lähdetään Vihtavuoren Pamauksen veneellä Hotelli Alban laiturilta. Mukaan mahtuu 14 soutajaa eikä aiempaa kokemusta tarvita.

Soutumatkan pituus on yhteensä n 25 km ja soutu tehdään rauhallisella tahdilla niin, että kaikki ennättävät hyvin oppia soutamaan kirkkoveneessä. Souturetki toimii samalla erinomaisena harjoituksena Jyväsjärvi-soutuun.

Äijänniemen laavulla syödään omat eväät ja rohkeimmat voivat pulahtaakin.
Ilmoittaudu mukaan mahdollisimman pian, jotta mahdut venhoseen!

annu
Anneli Mörä-Leino
040 7683494
anneli.mora-leino@elisanet.fi